Perusterveydenhuollon suunta 2008: työnjakoa kehitettävä

16.10.2008

Kuntien perusterveydenhuollon järjestämisestä vastaavat johtavat näkivät suurimmiksi tulevaisuuden haasteiksi toiminnan organisoinnin ja työnjaon kehittämisen eri henkilöstöryhmien välillä. Tavoitteena on parantaa tuottavuutta nykyisillä resursseilla. Pelkkä raha ei ratkaise perusterveydenhuollon toimivuutta. Tutkimustulokset perustuvat Nordic Healthcare Group Oy:n ja Suomen Lääkäriliiton tuoreeseen Perusterveydenhuollon suunta 2008 – kyselytutkimukseen.

Perusterveydenhuollon kehittäminen nykyresursseilla edellyttää hoitotyön prosessien arviointia ja kehittämistä sekä kysynnän priorisointia. Myös terveydenedistämistä on lisättävä, jotta kunnat voivat vastata tulevaisuuden haasteisiin. Vain joka viides kuntajohtajista koki, että rahan lisääminen perusterveydenhuoltoon olisi ensisijainen panostus.

Perusterveydenhuoltoa on organisoitu siirtämällä joitakin lääkärin tehtäviä hoitohenkilökunnalle, jolloin lääkäri on voinut keskittyä lääketieteellisempiin tehtäviin. Hoitohenkilökunta hoitaa pieniä vaivoja, kuten haavoja ja hiertymiä, sekä kansansairauksien pitkäaikaisseurantoja. Myös lääkäri-hoitajatyöparit on havaittu toimiviksi useissa kunnissa.

Jopa 83 % kuntajohtajista näki, että tehtäväjakoa on selkiytettävä edelleen. Tehtäviä voidaan siirtää myös sairaanhoitajilta perus- tai lähihoitajille. Uudenlainen tehtäväjako edellyttää mm. täydennyskoulutusta.

 

Halua ulkoistamiseen on, mutta ei palveluntarjoajia

Kuntien velvollisuus on järjestää perusterveydenhuolto, mutta työvoimapula hankaloittaa sen järjestämistä kunnan omana työnä. Eniten ulkoistamista on käytetty päivystys-, laboratorio- ja kuvantamispalveluissa.

Yleisimmin kunnat ostavat palveluita julkiselta sektorilta eli toiselta kunnalta, sairaanhoitopiiristä ja kunnalliselta liikelaitokselta. Palvelun tuottajan taustalla ei vastaajien mielestä ole merkitystä.

Merkittävin haaste ulkoistamisessa on sopivien palveluntuottajien löytäminen. Haasteiksi koettiin myös palvelun laadun seuranta ja hinnoittelu. Mahdollisuuksia ulkoistamiseen nähtiin olevan päivystys- ja diagnostisten tukipalvelujen lisäksi hammashuollossa, mielenterveys- ja kotihoitopalveluissa, jos palveluntarjoajia olisi saatavilla.

Perusterveydenhuollon suunta 2008 -kyselytutkimus lähetettiin kuntien terveydenhuollon järjestämisestä vastaaville johtajille. Siihen vastasi 151 kuntaa, joista valtaosa eli 70 prosenttia oli alle 10 000 asukkaan kuntia. Tutkimuksen on toteuttanut terveydenhuollon ja sosiaalitoimen palvelutuotannon analysointiin, suunnitteluun ja kehittämiseen erikoistunut Nordic Healthcare Group Oy yhteistyössä Suomen Lääkäriliiton kanssa.

Lisätietoja: Nordic Healthcare Group Oy:n analyytikko Virpi Kronström,
puh. 050 591 1593 tai
Lääkäriliiton varatoiminnanjohtaja Risto Ihalainen, puh. 0400 417 307