NHG kutsukilpailun loppukilpailussa

09.01.2009

NHG osallistui Lääkäripäivillä 8.1.2009 kutsukilpailun finaaliin, jossa tavoitteena oli suunnitella suomalainen terveydenhuoltojärjestelmä vuodelle 2020. Kaikki vanhat rakenteet ja poliittiset linjaukset voitiin unohtaa, joten terveydenhuoltojärjestelmää päästiin rakennetamaan ”puhtaalta pöydältä”. ”Uusi Uljas terveydenhuolto” -kilpailun finaaliin oli valittu syksyn aikana laadituista malleista kolme parasta ehdotusta.

Kilpailun jatkoon valittiin NHG:n lisäksi Vaasan ja Kuopion yliopistojen ehdotukset. Mallit olivat hyvin erilaisia, vaikka joitain yhteisiä tekijöitä niissä olikin. Kaikissa ehdotuksissa terveyspalveluiden järjestämisvastuu oli siirretty kunnilta pois ja kansalaisen omaa roolia terveytensä ylläpitäjänä oli lisätty. Nämä seikat olivat vahvasti esillä myös NHG:n mallissa. Tehtävänannossa määriteltiin olosuhteet, joihin uusi uljas terveydenhuolto rakennetaan: Eletään vuotta 2020, Suomessa on noin kuusi miljoonaa asukasta ja terveydenhuollon voimavarat ovat reaalisesti nykyisellä tasolla.

NHG:n mallissa resurssit ohjataan kustannusvaikuttaviin hoitoihin

NHG:n ehdotuksessa terveydenhuolto on edelleen julkisen sektorin järjestämisvastuulla kuitenkin siten, että terveydenhuoltojärjestelmä ei ole sidottu nykyisiin maantieteellisiin ja poliittisiin rajoihin. Lisäksi asiakkaan vastuuta ja valinnanvapautta on merkittävästi kasvatettu.

Terveydenhuollon rahoitus koostuu valtion keräämästä terveysvakuutusmaksusta, asiakasmaksuista ja erilaisista haittaveroista. Terveysvakuutusmaksu kerätään verotuksen yhteydessä, ja sen osuus tuloista on kaikille sama. Yksittäinen kansalainen voi kuitenkin vaikuttaa vakuutusmaksuun alentavasti omalla terveyskäyttäytymisellään sekä yksityisillä sairausvakuutuksillaan.

Mallissa asiakasmaksut muodostuvat hoidon ennalta arvioidun tarpeellisuuden ja kustannusvaikuttavuuden mukaisesti siten, että kaikkein kustannusvaikuttavimmat ja tarpeellisimmat hoidot korvataan kokonaisuudessaan palvelusetelillä. Vähemmän tarpeellisissa ja kustannusvaikuttavuudeltaan heikommissa hoidoissa palvelusetelin osuus hoidon kokonaiskustannuksesta pienenee ja asiakasmaksun osuus nousee. Palvelujärjestelmä ohjaa siis resursseja kustannusvaikuttaviin hoitoihin. Julkisesti saatavilla olevaa vaikuttavuus- ja laatuinformaatiota hyödyntämällä asiakas voi valita palveluntarjoajan ja siten vaikuttaa kysynnän jakautumiseen palveluntuottajien kesken.

Mallissa terveyspalveluita tuottavat pääasiassa yritysmuotoiset palveluntuottajat, jotka voivat olla joko julkisessa tai yksityisessä omistuksessa. Palvelujen järjestämisen jakelukanavat uudistetaan ja asiakkaat saavat haluamansa palvelut ilman turhia viiveitä. Julkinen sektori vastaa palveluiden laadusta, joka varmistetaan luomalla yhteiset laatukriteerit. Sertifioidut auditointitahot valvovat kriteerien toteutumista.

Päättäjistä ja asiantuntijoista koostuva paneeli arvioi esitetyt mallit pystymättä kuitenkaan valitsemaan voittajaa finalistien joukosta.

Esityksiä arvioivat mm.:

Peruspalveluministeri Paula Risikko
Kirjailija, VTL Osmo Soininvaara
Kansanedustaja, LL Päivi Räsänen, Eduskunta
Kansanedustaja Juha Rehula, Eduskunta
Tutkimuspääll., LT Ilmo Keskimäki, Stakes
Osastopääll. (eläkk.), dos. Kimmo Leppo
Asiantuntija, dos. Hannu Vuori, WHO
Joht.ylilääk. (eläkk.), prof. Lauri Nuutinen
Apul.kaupunginjoht. Paula Kokkonen, Helsinki