Perusterveydenhuollon suunta -kyselytutkimus: Terveyspalvelukioskit ja sähköiset palvelut leviävät hitaasti pieniin kuntiin

18.02.2010

Uudet terveydenhuollon palvelut ja ratkaisut kuten terveyspalvelukioskit ja sähköiset palvelut otetaan käyttöön helpommin isoissa kuin pienissä kunnissa. Sähköisiä palveluita on käytössä vain 16 %:lla kyselyyn vastanneista kunnista. Perusterveydenhuollon palveluiden ulkoistamisessa haasteellisinta on edelleen sopivien palveluntarjoajien löytäminen. Viimeisen vuoden aikana lähes 80 % kyselytutkimukseen osallistuneista kunnista on siirtänyt lääkärien tehtäviä hoitohenkilökunnalle. Näin lääkärit pystyvät keskittymään entistäkin syvällisemmin varsinaisiin lääketieteellisiin tehtäviin. Tulokset perustuvat tuoreeseen Nordic Healthcare Group Oy:n tekemään Perusterveydenhuollon suunta -kyselytutkimukseen, joka tehtiin tammi-helmikuun vaihteessa.

Uudet palvelut käyttöön nopeammin isoissa kunnissa

Terveyspalvelukioski eli terveyspalvelupiste esimerkiksi ostoskeskuksessa on käytössä vasta viidellä vastaajakunnista (7 %), ja viisi suunnittelee sen käyttöönottoa. Useimmat vastaajat kertoivat terveyskeskuksen sijaitsevan jo keskeisellä paikalla kunnassa. Toisena esteenä terveyspalvelukioskien avaamiselle nähtiin resurssipula.

60 % vastaajista kokisi mielekkääksi järjestää kello 16 jälkeen tapahtuvan ajanvarauksellisen iltavastaanoton; 70 % toteaa kuitenkin, että sitä ei olla tällä hetkellä suunnittelemassa. Vain neljällä prosentilla vastaajista on käytössä jokailtainen ajanvarauksellinen iltavastaanotto.

Kuntalaisten sähköisiä palveluita on käytössä vain 16 %:lla vastaajakunnista. Sähköisten palveluiden kuten e-reseptin ja sähköisen neuvonnan ja ajanvarauksen käyttöönotto korreloi selkeästi kunnan koon kanssa: isommissa kunnissa on sekä jo otettu käyttöön että suunniteltu enemmän sähköisiä palveluita kuin pienemmissä kunnissa. Kehitystyön suurimpina esteinä johtajat näkevät aikapulan ja henkilöstöresurssien puutteen.

Sopivan palveluntuottajan löytäminen vaikeaa


Palveluiden ulkoistamisen merkittävimpänä haasteena lähes joka neljäs sosiaali- ja terveyspalveluiden johtaja näkee sopivien palveluntuottajien löytämisen. Näin vastattiin myös edellisessä perusterveydenhuollon suunta -kyselyssä lokakuussa 2008. Ostettujen terveyspalveluiden kysyntä kasvaisi entisestään, jos palveluntuottajia olisi tarjolla enemmän.

Toisaalta, joka viidennen vastaajan mielestä haastavinta terveyspalveluiden ulkoistamisessa on sen hinnoittelu ja korkeat hinnat. Myös kilpailuttamiskäytännöt ja potilaiden palvelutarpeen arviointi nähtiin haasteelliseksi mahdollisessa palveluiden ostamisessa.

Jo toteutuneen ulkoistuksen tai sen suunnittelun tärkein syy on joko henkilöstön saatavuuden parantaminen (41 % vastaajista) tai palveluiden saatavuuden parantaminen (21 %).

Vastaajista 36 % oli ulkoistanut perusterveydenhuoltoon liittyviä palveluita joko osittain tai kokonaan. Eniten ostetaan päivystyspalveluita, lääkärien vastaanottopalveluita virka-aikana ja laboratoriopalveluita. Ulkoistamisessa olisi edelleen runsaasti mahdollisuuksia palveluntuottajille: esimerkiksi vain 37 % vastaajista oli ulkoistanut kuvantamispalvelut, mutta ne voisi ulkoistaa 90 % vastaajista.

Työnjakoa kehitetty siirtämällä lääkärien rutiinitehtäviä hoitohenkilöstölle

Perusterveydenhuollon organisointi työnjakoa kehittämällä on jatkunut: viimeisen vuoden aikana lähes 80 % kyselytutkimuksen kunnista on siirtänyt lääkärien tehtäviä hoitohenkilökunnalle. Näin lääkärit ovat voineet keskittyä syvällisempiin, lääketieteellistä osaamista vaativiin tehtäviin. Siirretyt tehtävät ovat useimmiten olleet pienten vaivojen kuten flunssien, haavojen ja hiertymien hoitamista, rutiiniseurantaa (esimerkiksi verenpaine-, diabetes- ja reumapotilaiden seurantakäyntejä) ja sairaslomatodistusten kirjoittamista.
Lokakuussa 2008 tehdyn edellisen kyselytutkimuksen mukaan 66 % vastaajista oli ulkoistanut lääkärien työtä hoitohenkilökunnalle. Suurin osa vastaajista oli jo silloin sitä mieltä, että työnjakoa eri henkilöstöryhmien välillä on kehitettävä edelleen.

Perusterveydenhuollon suunta -kyselytutkimuksen toteuttivat yhteistyössä Nordic Healthcare Group Oy ja Suomen Lääkäriliitto. Kyselytutkimus lähetettiin 28.1.2010 kuntien ja kuntayhtymien perusterveydenhuollosta vastaaville johtajille (sosiaali- ja terveyspalvelujohtajille, perusturvajohtajille, johtaville lääkäreille), joita oli yhteensä 180. Vastaajamäärä liittyy kuntaliitoksiin ja siihen, että useat kunnat kuuluvat yhteistoiminta-alueisiin, joilla on vain yksi palvelutuotannosta vastaava henkilö. Vastausprosentti oli 40 % (72 vastaajaa). Suurin osa vastaajista (63 %) vastaa perusterveydenhuollosta kunnassa, jonka asukasmäärä on 10 000 – 50 000. Edellinen perusterveydenhuollon suunta -kyselytutkimus tehtiin lokakuussa 2008.

Lisätiedot: Nordic Healthcare Group Oy, johtaja Olli Tolkki, puh. 0400 339 195,etunimi.sukunimi@nhg.fi (varattu klo 14-15, mahdolliset soittopyynnöt klo 14-15 välillä Nordic Healthcare Group Oy, viestintäpäällikkö Maarit Kujala, puh. 050 57 18 380)

Kyselylomake
Tulokset