Analyysi: 10 % oululaisista saa aikaan 81 % kaupungin sote-kustannuksista

10.04.2013

Tiedote

NHG:n Oulun kaupungille tekemän analyysin mukaan pieni osa oululaisista kerryttää valtaosan kustannuksista. -Tutkimustulos on tärkeä, sillä se kertoo erilaisten asiakkuuksien merkittävyydestä sote-kustannuksiin. Oulun tyyppinen kustannusten jakautuminen eri asiakkaiden kesken saattaa olla arkipäivää myös monissa muissa Suomen kaupungeissa, NHG:n konsultointiliiketoiminnan johtaja Vesa Komssi kertoo.

Oulun kaupungin hyvinvointipalvelut haluaa ottaa kalliiden avainasiakkaidensa palvelukokonaisuudet paremmin haltuun ja ennaltaehkäistä suurkäyttäjäksi päätymistä.

Oulun kaupungin maksamien sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden kustannukset kasautuvat pienelle asukasjoukolle: 10 prosenttia oululaisista kerryttää 81 prosenttia kustannuksista ja 5 prosenttia kerryttää 68 prosenttia kustannuksista, paljastaa NHG:n tekemä analyysi. Kun kalleinta kymmentä prosenttia katsotaan tarkemmin, käy ilmi että heistä valtaosalla on asiakkuus sekä sosiaali- että terveyspalveluissa. Vain 38 prosenttia kalleimmista avainasiakkaista käyttää pelkkiä terveyspalveluita.

Kalleimmalle kymmenelle prosentille on lisäksi tyypillistä, että he käyttävät laajasti koko palvelujärjestelmää, kun muu 90 prosenttia väestöstä käyttää joko vain yhtä palvelukokonaisuutta tai ei palveluita lainkaan. Valtaosa kalleimmasta kymmenestä prosentista käyttää vähintään neljää palvelukokonaisuutta.

Kalleimmasta kymmenestä prosentista voidaan erottaa seuraavat alaryhmät: vanhuspalveluiden asiakkaat, lastensuojelun asiakkaat, päihde- ja mielenterveysasiakkaat, psykiatrisen erikoissairaanhoidon asiakkaat, vammaispalveluiden asiakkaat ja kalliita somaattisia sairauksia sairastavat.

Yksilöllistä apua kalliille asiakkaille

NHG:n tutkimuksessa todetaan, että nykyinen sektoreittain järjestetty palvelujärjestelmä palvelee hyvin sitä 90 prosenttia, joka on korkeintaan yhden palvelun asiakkaita, mutta vastaa huonosti kalliiden 10 prosentin tarpeisiin.

– Tämä avainasiakkaiden joukko on vaarassa jäädä koordinoimatta. He eivät saa sitä palvelua mitä tarvitsisivat, vaan hakevat epätarkoituksenmukaisesti apua sieltä täältä, kuvaa Oulun terveysjohtaja Sirkku Pikkujämsä.

Tutkimus suosittaa, että kalliiden asiakkaiden palvelukokonaisuudelle nimettäisiin yksi vastuutaho, joka yhdessä asiakkaan kanssa suunnittelisi yksilöllisesti tälle sopivan palvelukokonaisuuden. Koska valtaosalla kalliista asiakkaista on sekä sosiaali- että terveyspalveluita, tulisi myös vastuutahon tuntea niistä molemmat hyvin. Lisäksi hänen olisi saatava käyttöönsä koko palvelujärjestelmätason potilastiedot ja niihin perustuvat hälytysjärjestelmät. Kalliit avainasiakkaat kuormittavat erityisesti kaupunginsairaalaa, somaattista erikoissairaanhoitoa ja mielenterveyspalveluita. Sen sijaan avoterveydenhuollossa, keskitetyissä palveluissa, yhteispäivystyksessä ja suun terveydenhuollossa valtaosa asiakkaista kuuluu ei-kalliisiin, ja se tulee huomioida niiden palveluprosesseissa. Näissä palveluissa on tärkeää kyetä tarjoamaan hyvää saatavuutta satunnaiskäyttäjille sekä niille pitkäaikaissairaille, jotka eivät vielä ole kalliita.

– Tässä on nyt kahdenlaisia asiakkaita, joille palvelu täytyy tuottaa eri tavalla. Volyymiväestö ja sitten avainasiakkaat, joilla on iso vaikutus euroihin, terveysjohtaja Pikkujämsä summaa. Pikkujämsän mukaan avainasiakkaiden tilanteeseen haetaan helpotusta perustamalla hyvinvointikeskuksiin moniammatillisia palvelutiimejä ja nimeämällä paljon palveluita käyttäville oma vastuutyöntekijä. – Tärkeää on oppia tunnistamaan myös ne asiakkaat, jotka ovat liukumassa tähän profiiliin, Pikkujämsä muistuttaa.

Kaupungin tilaama analyysi Nordic Healthcare Groupin tutkimus perustuu vuoden 2011 toteutuneisiin kustannuksiin kanta-Oulussa ja se on tehty Oulun kaupungin tilauksesta. Mukana ovat perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon ja sosiaalihuollon palvelut ilman päivähoitoa ja toimeentulotukea.

Eri palvelukokonaisuuksiksi tutkimuksessa laskettiin esimerkiksi vanhuspalvelut, lastensuojelu, vammaispalvelut, perusterveydenhuollon avopalvelut, perusterveydenhuollon laitospalvelut, päihdeavopalvelut ja päihdelaitospalvelut.

Lisätiedot medialle: konsultointiliiketoiminnan johtaja Vesa Komssi, NHG,etunimi.sukunimi@nhg.fi, puh. 050 331 7978