Ruuhkahuippujen tasaamisesta ja resurssipoolista apua kotihoidon hoitajien työkuormaan ja työhyvinvointiin

10.04.2014

Sunnuntaisuomalaisessa 6.4.2014 ilmestyneessä jutussa kerrottiin noin 20 hoitajan irtisanoutuvan joka viikko kotihoidosta esimerkiksi kiireen takia. Juuri ilmestyneen Tekesin rahoittaman Kotihoito 2020 -kehityshankkeen tuloksista käy ilmi, että kotihoidon hoitajien työkuormaa ja työpahoinvointia on mahdollista lievittää ruuhkahuippujen tasaamisella ja resurssipooliin siirtymisellä.

Nordic Healthcare Group Oy LEHDISTÖTIEDOTE 10.4.2014 kello 8.30

Ruuhkahuippujen esiintyminen on yleinen ilmiö kotihoidossa. Ruuhkahuipulla tarkoitetaan käyntien kasautumista tiettyihin kellonaikoihin. Esimerkki tästä on kotihoidon aamupainotteisuus; merkittävä osa päivän välittömästä palveluajasta kohdentuu tyypillisesti kello 7.30-10 väliselle ajalle, jonka aikana työvoiman tarve on myös suurimmillaan.

– Ruuhkahuippu lisää hoitajien kiireen tuntua ja heikentää työhyvinvointia. On yleistä, että jopa 40-50 % vuorokauden vuorokauden asiakastunneista tehdään noin kahden-kolmen tunnin ruuhka-aikana. Jos hoitajan työhyvinvointi heikkenee, se näkyy usein sairauspoissaoloina. Sairauspoissaolot taas pahentavat koettua kiireen tunnetta ja lisäävät ulkopuolisen aputyövoiman tarvetta, Nordic Healthcare Groupin projektipäällikkö Johan Groop kuvailee.

Kiireen tunne johtaa suoritekeskeiseen toimintaan, jossa asiakkaan kohtaamisen ja kuntouttavan työotteen sijasta pyritään hoitamaan kyseisen asiakaskäynnin tehtävät mahdollisimman nopeastI. Ratkaisuna tähän on muun muassa ei-aikakriittisten aamukäyntien myöhäistäminen ja iltakäyntien aikaistaminen, työvuoron alkamisen ja ensimmäisen asiakaskäynnin välisen viiveen lyhentäminen ja käyntien aikaistaminen asiakastarpeen perusteella. kokonaan. Aikakriittisten työtehtävien ja asiakkaiden takia ruuhkahuippua voi olla hankalaa poistaa kokonaan.

– Tyypillisesti yksikkötasolla hoitajia on enemmän kuin tapeeksi, mutta hoitajat ovat mitoituskäytännöistä johtuen väärässä paikassa väärään aikaan. Hoitajien kiire lisääntyy ja palvelun laatu heikkenee, koska yksittäisten tiimien työvuorossa olevien hoitajien määrä ei vastaa asiakastarvetta, Johan Groop kertoo. Kun yksittäiset tiimit yrittävät varautua kiirepäiviin paikallisella työvoimapuskurilla, ylimiehitys ei ole käytettävissä siellä missä sitä tarvitaan eniten. Näin toiset tiimit joutuvat turvautumaan sijaisten käyttöön samalla kun toisissa tiimeissä on ylimiehitystä.

Keskittämällä työvoimapuskuria yhteiseen resurssipooliin hoitajia voidaan kohdentaa tiimeihin työvuorokohtaisesti todellisen asiakastarpeen mukaan. Näin vähennetään ulkopuolisen työvoiman (sijaisten tai vuokratyövoiman) tarvetta samalla kun hoitajia on saatavilla myös äkilliseen tarpeeseen. Lisäksi tämä vähentää hoitajien kokemaa kiirettä, kun tiimien yksittäisten hoitajien kuormitus pysyy päivästä ja työvuorosta toiseen tasaisempana (tarveperusteinen resursointi).

Kotihoito 2020 -kehityshankkeessa kehitettiin kotihoitopalveluiden tuotanto- ja johtamismenetelmiä, edistettiin koko hoitoketjun yhteistyötä ja ohjattiin työpanoksia asiakkaalle arvoa tuottavaan välittömään asiakastyöhön. Tavoitteena oli tunnistaa, kehittää ja dokumentoida alalle parhaita käytäntöjä sekä luoda niistä monistettavia malleja, joiden avulla niitä voidaan helposti hyödyntää muissa kunnissa. Hankkeeseen osallistuivat Kalajoen kaupunki, Peruspalvelukuntayhtymä Kallio, Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä ja Mediverkko Hoivapalvelut Oy. Asiantuntijatukena toimi Nordic Healthcare Group Oy.

Lisätiedot: projektipäällikkö Johan Groop,p. 050 358 1610,etunimi.sukunimi@nhg.fi,

konsultointiliiketoiminnan johtaja Vesa Komssi, puh. 050 331 7978,etunimi.sukunimi@nhg.fi

http://www. ksml. fi/uutiset/kotimaa/kotihoidosta- lahtee- viikoittain- yli- 20- hoitajaa/1795971