Päivystyksen benchmarking

Päivystyksen vertaisarviointi käynnistettiin vuonna 2009 kuudessa sairaanhoitopiirissä ja myöhemmin vertailu on laajentunut valtaosaan Suomen sairaanhoitopiireistä. NHG on tehnyt vastaavaa vertailua myös Ruotsin yliopistosairaaloissa.

Päivystystoiminta on ymmärrettävä osana kokonaishoitoketjua. Esimerkiksi läpimenoaikojen ja tuottavuuden arvioinnissa on huomioitava muun muassa alueellinen käyttö, päivystyskäynnit suhteessa väestöön, muut palveluntarjoajat ja potilaiden ohjaus jatkohoitoon. Vertailutiedon avulla voidaan hahmottaa, miten eri osatekijät vaikuttavat kokonaisjärjestelmään ja tuloksia on hyödynnetty laajasti muun muassa triagetoiminnan, resursoinnin ja päivystysosastojen profiloinnin kehittämisessä.

Vertailussa kerätään säännöllisesti potilaita kuvaavia tietoja, käyntiin liittyviä aikaleimatietoja, hoitoon liittyviä diagnoosi-, tutkimus- ja toimenpidetietoja sekä tietoa käytetyistä resursseista. Tulokset, kuten läpimenoajat, kuormitukset ja potilasvirrat, käydään läpi yhteisessä raportointitilaisuudessa, jossa keskustellaan piirien käytännöistä ja kehittämistoimenpiteistä.

Kirurgian benchmarking

Kirurgian Benchmarkingia on tehty vuodesta 2008 jatkuvana palveluna. Mukana on valtaosa Suomen keskussairaaloista.

Kirurgian benchmarkingissa kokonaistuottavuutta avataan lähestymällä sitä erikoisalojen ja toimintayksiköiden kautta: Millä tekijöillä on suurin vaikutus kokonaistuottavuuteen? Miten erilaiset toimintamallit poliklinikalla, leikkausyksikössä tai vuodeosastolla vaikuttavat? Ovatko erikoisalat resursoitu tasaisesti vai onko kehittämisessä keskityttävä tiettyjen erikoisalojen toimintamalleihin. Juustohöyläsäästämisen sijaan voidaan paikallistaa keskeiset kehittämiskohteet ja käyttää kirurgin veistä.

Vertailutietokanta koostuu sadoista tuhansista toimenpiteistä ja hoitojaksoista usean vuoden ajalta. Aineistoa päivitetään säännöllisesti ja mittareita kehitetään vastaamaan ajankohtaisiin kysymyksiin. Lisäksi säännöllisesti kuvataan yksiköiden toimintatapoja parhaiden käytäntöjen löytämiseksi. Asiakkailla on keskeinen rooli vertailun kehittämisessä.

Sisätautien benchmarking

Sisätautien vertaisarviointia on tehty keskussairaaloiden kesken vuodesta 2009. Data-analyysien pohjalta käytävän asiakkaiden keskinäisen keskustelun perusteella tunnistetaan hyviä käytäntöjä, jotka mahdollistavat korkeamman tuottavuuden. Sisätautien benchmarkingissa käsitellään tuottavuutta osastoilla, poliklinikalla ja invasiivisen kardiologian toimenpideyksiköissä. Keskeisiä kysymyksiä ovat erityisesti vuodeosastokapasiteetin määrä ja sitä selittävien tekijöiden tunnistaminen, poliklinikoiden tuottavuus ja hoitajaresursointi suhteessa lääkärien määrään sekä taustalla olevat toimintamallit.

Sisätaudeilla erityisiä haasteita aiheutuu työnjaosta terveyskeskusten vuodeosastojen kanssa. Sekä sisätautien että terveyskeskusten vuodeosastojen potilaat ovat vanhoja ja monisairaita, jolloin työnjako ei välttämättä ole selkeä. Monilla potilailla on lisäksi jatkohoidon tarve, mikä usein aiheuttaa viiveitä hoitoketjuun. Yksi ratkaisumahdollisuus on päivystysosaston tehokas käyttö iäkkäiden sisätautipotilaiden diagnosoinnissa ja hoitosuunnitelman laatimisessa. Päivystysosaston vaikutuksen analysointi onkin yksi sisätautien benchmarkingin uusista analyysikokonaisuuksista.

Sisätautien episodeja tarkasteltaessa tulee huomioida se, että sairaudet ovat usein luonteeltaan kroonisia. Keskeiset mittarit poikkeavat siten toimenpidekeskeisestä kirurgiasta. Episoditarkastelussa on kiinnostavaa tutkia, kuinka usein potilaat käyvät vastaanotoilla, onko vastaanottaja lääkäri vai hoitaja ja kuinka monta vuotta potilaan hoitoa ja seurantaa toteutetaan erikoissairaanhoidossa.

Mittareita ja analyysejä kehitetään joka vuosi asiakkaiden toiveiden mukaisesti. Sitä mukaa, kun aikasarja pitenee, on myös mahdollista kehittää uusia ja luotettavampia mittareita episoditarkasteluihin. Tuloksista keskustellaan asiakkaiden kesken kahdesti vuodessa, jolloin voidaan pureutua yksityiskohtaisesti hyväksi havaittuihin toimintakäytäntöihin.

Neurokirurgian benchmarking

Neurokirurgian benchmarkingin pilotointi on käynnistynyt vuonna 2014 ja mukana ovat kaikki yliopistolliset sairaanhoitopiirit.

Asiakas saa Neurokirurgian benchmarkingista apua toiminnan suunnitteluun ja operatiiviseen johtamiseen, kuten tietoa oman sairaalan resursoinnista, palveluiden käytöstä, tuottavuudesta ja hoitoketjujen toimivuudesta. Analyysit ja vertailutiedot ovat tuoneet näkyviin toiminnan ja toimintakäytäntöjen eroja sekä palveluiden käytön poikkeavuuksia osallistujien välillä. Lisäksi oman kehittymisen seuraaminen todentaa tehtyjen muutosten vaikutuksen.

Käytettävät mittarit ja tarkastelun kohteet valitaan yhdessä asiakkaiden kanssa. Pilotissa kiinnostuksen kohteiksi on noussut mm. päivystystoiminnan resursointi ja erot potilasryhmien hoidossa. Jatkossa tietyt teemat tulevat pysymään vakioina, kun osa teemoista vaihtuu raportointikohtaisesti osallistujien näkemysten mukaisesti. Teemat ovat liittyneet esimerkiksi palveluiden käyttöön, leikkausyksiköihin, vuodeosastoihin ja poliklinikkoihin.

Ensihoidon benchmarking

Ensihoidon benchmarking käynnistyi vuonna 2014 pilotoinnilla ja nykyään toiminta jatkuu jatkuvana palveluna.

Vertaisarvioinnissa tarkastellaan osallistujien toimintaa sekä jaetaan parhaita käytäntöjä sekä sairaankuljetuksen että kohteessa annettavan ensihoidon näkökulmasta. Ensihoidon benchmarkingissa analysoidaan sairaanhoitopiirien toimintaa liittyen koko ensihoidon prosessiin ja siihen liittyvään mittaristoon, kuten esimerkiksi käyttöön, vasteaikoihin, resursseihin ja X-koodeihin. Perusmittareiden lisäksi keskitytään osallistujien vuosittain valitsemiin teemoihin. Ensihoidon benchmarkingin viitekehyksen muodostavat kysyntä, resurssit, toimintaympäristö, prosessi ja vaikutukset.

Ensihoitotoimintaa tarkastellessa on erityisen tärkeää huomioida kunkin toiminta-alueen paikalliset erityispiirteet kuten alueen pinta-ala ja väestöntiheys sekä tehtävien maantieteellinen jakautuminen. Ensihoito on keskeinen osa monen päivystykseen saapuvan potilaan hoitoketjua, minkä luo synergiaetuja kahden vertaisarviointitoiminnan välille.

Syöpätautien benchmarking

Syöpätautien benchmarkingia on tehty kaikkien yliopistollisten sairaaloiden kesken vuodesta 2014. Data-analyysien pääpaino on syöpätautien klinikoiden sisäisen toiminnan tarkastelussa: syöpätautien poliklinikat ja lääkehoito, syöpätautien vuodeosastot sekä sädehoito. Syöpäpotilaiden diagnosointiin ja hoitoprosessiin osallistuu kuitenkin muita erikoisaloja, kuten kirurgia, tarkastellaan suurten syöpäryhmien osalta myös koko hoitoketjua sairaalan sisällä.

Syöpätaudeilla suurimmat haasteet liittyvät kasvaviin potilasmääriin sekä hoitoprosessin kiireellisyyteen: vaikka potilasmäärät kasvat, tulisi silti potilaiden päästä onkologisiin hoitoihin tietyn ajan sisällä leikkauksesta. Benchmarkingissa onkin kehitetty mittareita mittaamaan sekä resurssin kulutusta suhteessa potilasmääriin että hoitoketjun pituuteen ja vaiheiden välisiin aikoihin. Myös vuodeosaston käyttö ja potilasohjaus on analysoinnin kohde. Resurssien ollessa niukkoja sairaansijoja on vähennetty, jolloin tulee entistä tarkemmin suunnitella, ketkä hoidetaan vuodeosastolla ja ketkä poliklinikalla esimerkiksi potilashotellia hyödyntäen.

Palliatiivisen hoidon kehittäminen on viime vuosina saanut kansallista huomiota. Syöpätaudit ovat merkittävä palliatiivista hoitoa tarjoava yksikkö. Syöpätautien benchmarking tukee palliatiivisen hoidon kehittämistä mm. mallintamalla palliatiivisessa hoidossa olevien hoitoketjuja sekä analysoimalla, mitä hoitoja syöpään kuolleet potilaat ovat saaneet kuolemaansa edeltävinä viikkoina ja kuukausina.

Mittareita kehitetään joka vuosi asiakkaiden toiveiden perusteella. Lisäksi eri vuosina keskitytään valikoituihin teema-analyyseihin. Vuosittaisissa raportointitilaisuuksissa keskustellaan analyysien tuloksista. Keskusteluiden pohjalta on noussut esille mm. hyviä käytäntöjä, jotka auttavat lyhentämään potilaan odotusta hoitoprosessin aikana ja parantamaan yksiköiden tuottavuutta.