Ministeri Anne Berner: Sairaalan toiminnallisen tehokkuuden suunnittelu yksi kriittisistä johtotähdistä Uusi Lastensairaala 2017 -hankkeessa

”Uudesta Lastensairaalassa yhdistyy maailman paras asiakas- ja perhekokemus, parhaat lääketieteelliset tulokset sekä toiminnallinen tehokkuus. Jotta tämä on mahdollista, asiakas tulee nostaa sairaalasuunnittelun keskiöön ja varmistaa sairaalan toiminnallinen tehokkuus hyvin johdetun suunnittelun ja tiimityön avulla” toteaa Uuden Lastensairaalan yhdistyksen ja säätiön puheenjohtaja Anne Berner.

Suomessa uniikki tapa rahoittaa julkinen rakennus

Berner kertoo, että nykyisen lastenklinikan huono kunto oli ollut tiedossa jo 30 vuotta ja tarve investointiin oli suuri. Julkista budjettirahoitusta hankkeeseen oli kuitenkin vaikea saada, jonka vuoksi Uuden Lastensairaalan rakentamiseen tarvittiin innovatiivisia ja uusia lähestymistapoja. Hankkeen toteuttamiseksi perustettiin tukisäätiö, joka vastaa uuden sairaalan rakennuttamisesta. Tämän jälkeen aloitettiin varainhankinta, jossa kansalaisilta, yhteisöiltä ja yrityksiltä kerättiin 30 m€ noin 1,5 vuodessa. Määrä vastaa noin viidennestä koko sairaalan rakennuskustannuksista.

Sairaalan rakennuskustannukset ovat näkyvän ja onnistuneen varainkeruukampanjan ansiosta olleet paljon esillä julkisuudessa. Sen osuus sairaalan koko elinkaaren (n. 50 vuotta) kokonaiskustannuksesta yhteiskunnalle on kuitenkin vain muutamia prosentteja, sillä rakennusinvestointi vastaa tyypillisesti 1-2 vuoden toimintamenojen määrää (NHG Whitepaper). Tämän vuoksi sairaalan tai minkä tahansa muun rakennuksen suunnittelussa on keskeistä kiinnittää huomioita yksikön toiminnalliseen tehokkuuteen, jolla voidaan vaikuttaa merkittävästi sairaalan vuosittaisiin toimintamenoihin. Suunnittelun aikana sidotaan suurin osa sairaalan elinkaaren aikaisista toiminnallisista kustannuksista.

Uudesta Lastensairaalasta tehdään Suomen ensimmäinen Lean-sairaala, jonka avulla tavoitellaan tehokkuutta ja tuottavuutta. Toiminnallisen suunnittelun avulla kokonaisuutta pyritään virtaviivaistamaan esimerkiksi analysoimalla kokonaisuus potilasvirtojen näkökulmasta, sijoittelemalla samoihin potilasprosesseihin kuuluvat toiminnot lähekkäin, vähentämällä henkilökunnan ylimääräistä liikkumista ja suunnittelemalla toiminnalliset kokonaisuudet siten että, henkilöstö voi toimia mahdollisimman joustavasti eri toimintojen välillä.

Huolellisesti tehty toiminnallinen suunnittelu mahdollistaa myös asiakas- ja perhelähtöisten prosessien rakentamisen, joka parantaa niin hoidon laatua kuin asiakastyytyväisyyttä. Berner muistuttaa, että asiakas keskiössä on Uuden Lastensairaalan keskeinen lähtökohta, joka on pidetty mielessä kaikissa suunnittelun vaiheissa. Bernerin mukaan tehokkaasti rakennetut prosessit tukevat asiakkaan saamaa hoitoa mahdollisimman hyvin.

Sairaalan aloittaa toimintansa 2017

Berner tuo esiin, että yksi tärkeä oppi laajasta sairaalarakennusprojektista on ollut julkisen ja yksityisen puolen voimien yhdistymisessä, kun Suomen parhaat osaajat on pystytty tuomaan saman pöydän ääreen. Säätiö on osoittanut yhteistyön voiman, kun haastava hanke on saatu vietyä nopeasti eteenpäin aikataulussa ja uusi sairaala vihitään käyttöön jo vuonna 2017. Berner kertoo, että Uuden Lastensairaalan rakentamisessa on ollut keskeistä selkeä hankeorganisaatio, tiivis tiimityöskentely sekä hankkeen työstäminen yhtäaikaisesti useassa eri alaorganisaatiossa.
NHG on ollut mukana Uuden Lastensairaalan toiminnallisessa suunnittelussa ja toteuttanut lukuisia sairaaloiden tarve-, konsepti-, ja hankesuunnitelmia Suomen sairaaloissa sekä Virossa ja Venäjällä. Lisäksi NHG on tehnyt useita esimerkiksi terveyskeskusten tai hoivapalveluiden kiinteistöselvityksiä, toiminnallisen tehokkuuden kehittämisprojekteja sekä julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyömallien kehittämiseen liittyviä projekteja. NHG:n julkaisu sairaaloiden toiminnallisesti suunnittelusta löytyy osoitteesta: http://www.nhg.fi/doc/NHG_sairaalasuunnittelu_whitepaper.pdf


 

Terveys- ja hyvinvointiteknologiasta Suomen talouden uusi veturi?

Taantumasta huolimatta Suomessa on useita kasvavia toimialoja, joiden tulevaisuudennäkymät ovat erittäin positiiviset. Yksi näistä on terveys- ja hyvinvointiteknologia, jonka kasvu on ollut viime vuosina voimakasta. Pelkästään viennin arvo kasvoi vuonna 2014 noin 8% ennätykselliseen 1.8 miljardiin euroon. Toimiala vastaakin nykyään noin puolesta Suomen huipputeknologian viennistä.

Monitoriteknologiasta uusiin innovaatioihin

FiHTAn toiminnanjohtaja Terhi Kajaste näkee että syyt menestyksen takana liittyvät suomalaisten vahvaan osaamiseen teknologia-alalla, toimivaan ja tasa-arvoiseen yhteiskuntaan sekä insinöörimentaliteettiin: ”Suomessa lääkärit ja insinöörit, naiset ja miehet ovat tehneet hyvin yhteistyötä”.

Suurin osa toimialan liikevaihdosta kertyy yritysten välisestä kaupasta ja kuluttajabisnes on vasta kehittymässä. Uudet innovatiiviset yritykset kehittävät uusia ratkaisuja nopealla aikavälillä. Hyvänä esimerkkinä toimii alyväätteita kehittävä kankaanpääläinen Clothing+, joka myytiin maailman kolmanneksi suurimmalle elektroniikkatuotteiden valmistuspalveluita tarjoavalle yritykselle, Jabil Circuit Inc:lle. Muita älyvaatebisneksessä mukana olevia suomalaisyrityksiä ovat mm. Omegawave sekä Myontec. Gartnerin raportin mukaan älyvaatemarkkina tulee kasvamaan jopa 26 miljoonaan myytyyn yksikköön, kun myynti vuonna 2014 oli vielä vain noin 100 000 myytyä yksikköä.

Tulevaisuuden kannalta mielenkiintoisina markkinoina Kajaste näkee monitorointi- ja wearables-teknologioiden lisäksi genomiikan hyödyntämistä yksilöidyn lääketieteen kehittämisessä, jonka pioneereihin Suomessa kuuluu turkulainen Abomics Oy. Myös terveyspalvelualan yritykset voisivat kenties tulevaisuudessa hyödyntää genomiikkaa yksilöidyn hoidon suunnittelussa. Merkittävimpänä toistaiseksi täyttämättömänä markkinarakona Kajaste näkisi kuluttajatuotteiden kehittämisen kroonisten sairauksien hoidon tueksi. Tällä hetkellä kuluttajatuotteet keskittyvät lähinnä fitness-rannekkeisiin, joiden kantajat ovat lähtökohtaisesti jo hyvässä kunnossa. Kriittisille ryhmille on tarjolla toistaiseksi huomattavasti vähemmän kuluttajatuotteita; yhtenä esimerkkinä voidaan pitää diabeetikoille suunnattuja tuotteita, joita suomalaisista yrityksistä tarjoavat Mendor ja Modz.

Yhtenä alan keskeisimpinä haasteina Suomessa Kajaste näkee rahoituksen vähäisyyden, mikä tarjoaa ulkomaisille yrityksille mahdollisuuden ostaa suomalaisfirmoja markkinoilta. Osaamisen taso on siis jatkossakin pidettävä korkeana, jotta tuotekehitys pystyttäisiin säilyttämään yritysostojenkin jälkeen Suomessa.

Tärkeimpiä Terveysteknologiakeskittymiä Suomessa ovat Oulu, Tampere, Kuopio ja Helsinki, jossa on investoitu ”Helsinki Health Capital” -brändiin Aalto-yliopiston, HUSin, Helsinki Business Hubin sekä Helsingin Yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan yhteisvoimin.


 

Ennustemalli-työkalun avulla palvelutarpeen ennakointi paranee merkittävästi

NHG on kehittänyt ennustetyökaluperheen, jonka avulla voidaan tunnistaa kasvaneen palvelunkäytön riskiryhmiä. Mallia on hyödynnetty onnistuneesti kotihoidossa ja ympärivuorokautisessa hoivassa. NHG on rakentamassa vastaavaa mallia myös muille palvelusegmenteille.

Ennustetyökalut perustuvat tilastollisille malleille ja tiedonlouhinnan menetelmille ja niiden muodostamisessa on käytetty laajoja terveydenhuollon palvelukäytön data-aineistoja usean vuoden ajalta. Tiedonlouhinnan avulla voidaan tunnistaa riippuvuuksia ja yhteisvaikutuksia, joita perinteisillä tavoilla on vaikeaa havaita. Ennustetyökalun käyttöönoton jälkeen tuloksia seurataan, toimenpiteiden vaikutuksia eri riskiryhmille mitataan ja työkaluja kehitetään jatkuvasti eteenpäin.

saannollisenkotihoidonSäännöllisen kotihoidon aloittamisen ennustemalli on NHG:n ennustemalliperheen tuorein malli. Sen avulla ennustetaan henkilön riskiä joutua säännöllisen kotihoidon piiriin 6-12 kuukauden ja 12-24 kuukauden aikana. Työkalun rakentamisessa on huomioitu lukuisia tekijöitä, jotka voivat vaikuttaa raskaampiin palveluihin siirtymiseen. Näiden riskitekijöiden joukosta on datan louhinnan avulla tunnistettu eniten vaikuttavat tekijät (esim. päivystyskäynnit, kotihoidon käyntien määrä, toimintakykymittarit) ja rakennettu tämän perusteella työkalu, jolla voidaan tunnistaa yksittäisen henkilön riskiluokka joutua säännöllisen kotihoidon palveluiden piiriin. Kunnan palveluohjaajat käyttävät työkalua päivittäisen työnteon tukena arvioidessaan asiakkaiden toimintakykyä.

Kotihoidon ennustemallit tunnistavat säännöllisen kotihoidon aloittavan yli nelinkertaisella todennäköisyydellä. Suurimman riskin omaaviin 5 % asiakkaista kuuluvista säännöllisen kotihoidon aloitti 8 %. Kohonneen riskin asiakkaista (10 % tarkastelujoukosta) siirtyi ympärivuorokautiseen hoivaan yli 5 %, kun koko tarkastelujoukosta siirtyi 2 %. Ympärivuorokautisen hoivan asiakkaiden osalta on tunnistettuja riskitekijöitä hyödyntämällä mahdollista löytää 10 % asiakkaista, joilla riski joutua kotoa ympärivuorokautiseen hoivaan seuraavan vuoden aikana on jopa 50 %.

Analytiikan rooli vahvistuu jatkuvasti ja NHG kehittää samankaltaista mallia myös työterveyshuollon puolella. Ennustemallin avulla työterveyshuollon palvelut voidaan järjestää kustannustehokkaammin ja luoda asiakasyrityksille uudenlaisia vaikuttavuuteen perustuvia sopimusmalleja. Pienemmillä resursseilla pystytään tuottamaan entistä vaikuttavampia palveluita ja parantamaan kilpailukykyä. Malli rakennettaan keräämällä tietoa sekä työnantajalta että työterveyshuollosta ja muodostamalla näiden tietojen perusteella ennustusmalli, jonka avulla voidaan selvittää kohonnut riski pitkiin sairaslomiin. Ennustemallin tuottamien tietojen avulla voidaan rakentaa työkaluja ja kohdistaa palveluita niistä eniten hyötyville.


 

Case manageroinnin avulla saavutettavissa merkittäviä säästöjä

NHG:n selvityksen mukaan 10% ihmisistä kerryttää yli 80% sote-kokonaiskustannuksista. ”Vaikka sosiaali- ja terveydenhuollossa on pitkään pyritty asiakas- ja potilaskeskeisyyteen, on palvelujärjestelmä edelleen hyvin organisaatiolähtöinen ja siiloutunut. Tälläinen organisaatiolähtöinen hajanainen palvelujärjestelmä soveltuu heikosti kalleimman 10 % tarpeisiin” kommentoi NHG:n konsultointiliiketoiminnan johtaja Vesa Komssi.

Kallein 10 % käyttää laajasti koko palvelujärjestelmää

NHG on toteuttanut useissa kunnissa ja sairaanhoitopiireissä asiakassegmentointia ja tulokset ovat olleet poikkeuksetta samansuuntaisia. Tyypillistä kalleimmalle 10 prosentille on, että he käyttävät laajasti koko palvelujärjestelmää, kun muu 90 prosenttia väestöstä käyttää joko vain yhtä palvelukokonaisuutta tai ei palveluita lainkaan. Esimerkiksi Oulussa kalliista asiakasryhmistä eniten kustannuksia kerryttivät vanhuspalvelujen asiakkaat (33 %) sekä kalliita somaattisia hoitoja tarvitsevat potilaat (24 %).

Kallein 10 % hyötyisi asiakaslähtöisestä palveluohjauksesta

Nykyinen sektoreittain järjestetty palvelujärjestelmä vastaa erityisen huonosti kalliiden 10 prosentin tarpeisiin. Heidän palvelukokonaisuus tulisi olla suunniteltu ja koordinoitu, sille pitäisi määritellä yksi vastuutaho ja tiedon täytyy kulkea palveluntuottajien ja vastuutahon välillä. Koska valtaosa kalliista asiakkaista käyttää sekä sosiaali- että terveyspalveluita, tulisi myös vastuutahon tuntea molemmat osa-alueet hyvin.

Palvelutarpeeseen pystyttäisiin vastaamaan esimerkiksi ”omakoordinaattorilla”, joka tuntee asiakkaan ja jolla on hoito- ja kustannusvastuu heidän palveluista. Koordinaattori toimisi yhden luukun kontaktipisteenä, joka neuvoo, tukee ja tarvittaessa järjestää koko sosiaali- ja terveyspalveluiden palvelukokonaisuuden.

Keskitetyn palveluohjauksen mallit ovat yleistyneet Suomessa varsinkin ikääntyneiden palveluissa. NHG on ollut kehittämässä toimintatapaa mm. Tampereella Kotitorissa sekä Ikäpalo-hankkeessa. Kotitorin ansiosta Tampereen kaupunki on säästänyt vuosittaisia kotihoidon palvelumenoja yli 5 miljoonaa euroa. Keskitetyn palveluohjauksen mallia ollaan kehittämässä ja viemässä myös lastensuojeluun Suomessa. Samaa mallia olisi mahdollista hyödyntää monilla muillakin osa-alueilla, kuten palveluja eniten käyttävien kalliiden asiakkaiden case manageroinnissa.


 

NHG mukaan kilpailemaan tutkimusrahoituksesta

NHG on perustanut poikkitieteellisen tutkimusyksikön, jonka tavoitteena on saavuttaa muutamassa vuodessa merkittävä asema kansainvälisesti arvostetun soveltavan tutkimuksen tuottajana sosiaali- ja terveydenhuollossa.

NHG aikoo tarjota tutkimushankkeita ja tutkimuksellisia selvityksiä markkinoille, jossa toimii nyt lähinnä julkisesti rahoitettuja tutkimusorganisaatioita. Tutkimusrahoitusta haetaan kansallisilta toimijoita kuten KELA:lta, Tekesiltä ja Suomen Akatemialta, yrityksiltä ja julkisen sektorin toimijoilta sekä edunvalvontajärjestöiltä ja säätiöiltä. NHG aikoo tehdä myös yhteistyötä yliopistojen ja muiden tutkimusorganisaatioiden kanssa. Soveltavan, sosiaali- ja terveysalan tutkimuksessa NHG arvioi liikkuvan pelkästään Suomessa 20-40 miljoonaa euroa vuodessa.

”NHG:n henkilöstö on pitkälle kouluttautunutta ja monilla on motivaatio kehittää omaa akateemista osaamistaan. Tutkimustoimintaan mukaan lähteminen on heille hyvä juttu”, sanoo NHG:n toimitusjohtaja Vesa Kämäräinen ja jatkaa: ”NHG perustettiin vuonna 2004 Teknillisen korkeakoulun tutkijoiden toimesta. Tavallaan palaamme nyt juurillemme.”

NHG näkee vahvuudeksensa laajan toimialaymmärryksen, poikkitieteellisyyden, tutkimus- ja liiketoimintaosaamisen yhdistymisen samassa organisaatiossa sekä pitkäaikaisen kokemuksen sosiaali- ja terveydenhuollon analysoinnista ja kehittämisestä. NHG:n tutkimustoiminnasta vastaava Riikka-Leena Leskelä sanoo: ”Tutkimus- ja liiketoimintaosaamisen yhdistyminen samassa organisaatiossa on NHG:n vahvuus. Konsultointiprojekteista on opittu käytännönläheinen ja joustava lähestymistapa, joka nopeuttaa tutkimushankkeen läpivientiä ja edesauttaa luodun tutkimustiedon käyttöönottoa esimerkiksi palvelutuotannossa.” NHG:n tutkimustoiminnan keskeinen tavoite onkin saattaa tutkimuksellisten hankkeiden tulokset mahdollisimman laajalti sote-alan toimijoiden hyödynnettäväksi.

Perinteisesti yliopistojen ja tutkimuslaitosten hallitsema tutkimuskenttä on murroksessa ja yliopistojen muuttunut tilanne luo mahdollisuuden myös yksityiselle toimijalle. NHG:n kilpailuetuna on, että se pystyy tarjoamaan tutkijoille jatkuvat työsuhteet, mahdollisuuden keskittyä yhteen toimialaan, hyvät kontaktit sosiaali- ja terveysalan merkittäviin toimijoihin ja tutkimustiedon hyödyntäjiin, samankaltaisia ilmiöitä tutkivan yhteisön sekä mahdollisuuden tehdä tutkimustyön ohella myös konsultointiprojekteja. Rahoittajien näkökulmasta etuja ovat pienet yleiskustannuskertoimet, joustavuus, laaja poikkitieteellinen osaaminen ja tutkimustoiminnan tehokkuus.

NHG on tehnyt tutkimusprojekteja aikaisemminkin ja julkaissut niiden tuloksia, mutta nyt tutkimuksesta tulee oma liiketoiminta-alueensa. Syksyn aikana on vielä alkamassa useita tutkimushankkeita merkittävien tutkimusrahoittajien kanssa. NHGllä on esimerkiksi alkamassa yhteinen tutkimushanke KELAn kanssa, jossa tutkitaan sairausvakuutuslain vuoden 2011 muutoksen vaikutuksia työkyvyn edistämisen käytäntöihin ja erityisesti työpaikkojen omiin toimenpiteisiin pk-yrityksissä.

Lisätietoja:
Vesa Kämäräinen, toimitusjohtaja, dosentti, Tekn.tri, etunimi.sukunimi@nhg.fi, puh. 050 545 9025
Nordic Healthcare Group Oy: Riikka-Leena Leskelä, Tekn.tri, etunimi.sukunimi@nhg.fi, puh. 050 4100 737

Linkki lehdistötiedotteeseen