Ennakoivan analytiikan mahdollisuudet ennaltaehkäisyn kohdentamisessa

 

NHG:n yleisesti tunnettujen tutkimusten mukaan vain 10 % väestöstä kerryttää 80 % kustannuksista, mutta onko se luonnonlaki, johon ei voi vaikuttaa? NHG:lla uskomme, että näin ei ole, vaan mm. ennakoivan analytiikan avulla voidaan korkean riskitason henkilöt tunnistaa ja siten ennaltaehkäistä tarpeetonta ajautumista paljon palveluita tarvitsevien ryhmään.

Ennaltaehkäisy on vaikuttavaa, jos a) tiedämme kehen panostaa ja b) panostus on riittävää

Ennaltaehkäisyn tärkeydestä on puhuttu paljon, mutta sen vaikuttavuuden osoittaminen on osoittautunut haasteelliseksi. NHG:lla olemme vakuuttuneita, että ennaltaehkäisy toimii jos a) tiedämme keneen tulee panostaa ja b) panostamme riittävästi asiakkaan yksilöllisiin tarpeisiin vastaavilla toimenpiteillä oikea-aikaisesti ja riittävästi. Ennaltaehkäisyn kohdentaminen on mahdollista, kun hyödynnetään kaikki tieto, joka potilaasta tai asiakkaasta kerätään ja käytetään ennakoivaa analytiikkaa tämän tiedon jäsentämiseen riskitason määrittämiseksi. NHG onkin kehittänyt useita ennustusmalleja korkean riskitason asiakkaiden/potilaiden tunnistamiseksi mm. ikäihmisten kotihoidossa, päivystyksessä ja työterveyshuollossa.

Riskimittari tehokas käytännön työkalu kotihoidossa

Pisimmälle NHG:n kehittämistä ennustusmalleista on viety kotihoidon riskimittari, joka julkaistiin BMC Medical Informatics and Decision Making -lehdessä keväällä. Tämä mittari ennustaa ikäihmisen riskiä joutua siirtymään kotoa ympärivuorokautiseen hoivaan hyvin tarkalla, jopa 0.86 AUC*-tasolla . Tällä hetkellä riskimittari on käytössä esim. Tampereen kotihoidossa, jossa se on integroitu kaupungin SAP:iin. Riskimittarin avulla kohdennettujen toimenpiteiden avulla mm. asiakkaiden liikkuminen on parantunut, omatoimisuus kohentunut, päivystyskäynnit vähentyneet ja ylipäätään mahdollisuudet asiakkaiden kotona asumiseen parantuneet.

NHG:n kotihoidon riskimittarista on kehitetty myös suoraan RAIsoftin ohjelmistoon integroitu versio. Riskitiedot ovat saatavilla heti RAI-lomakkeen täyttämisen jälkeen tai kootusti aina tarvittaessa. Ohjelmistoon on myös mahdollista suunnitella interventioita riskissä oleville asiakkaille heidän toimintakykynsä heikkenemisen ennaltaehkäisemiseksi, sekä seurata näiden toimenpiteiden vaikuttavuutta. RAIsoftiin integroitu riskimittarin käyttöliittymä on nyt valmis ja otetaan käyttöön loppusyksystä.

Ennakoiva analytiikka rintasyöpäpotilaiden hoidossa

NHG toimii HYKS Syöpäkeskuksen kumppanina loppuvuonna 2017 käynnistyvässä eurooppalaisessa rintasyöpäpotilaan elämänlaatua ja voimaantumista tutkivassa BOUNCE-projektissa. Projektissa tutkitaan, mitkä tekijät vaikuttavat rintasyöpäpotilaiden resilienssiin eli palautumiseen toiminta- ja työkykyisiksi rintasyövän hoitoprosessin aikana ja sen jälkeen. Projektin aikana rakennetaan työkalu, jolla voidaan tunnistaa resilienssiin vaikuttavat tekijät ja ennakoivan analytiikan keinoin kohdistaa soveltuvia interventioita oikeille kohderyhmille ja näin ennaltaehkäistä esim. työelämästä pois putoamista hoitojen päätyttyä. Projektissa on mukana myös suomalaisyritys Noona Healthcare, joka on kehittänyt jo aiemmin yhdessä HYKS Syöpäkeskuksen kanssa rintasyöpäpotilaiden seuranta-applikaation, jonka avulla potilas voi raportoida voinnistaan hoitohenkilökunnalle.

NHG:llä vahva panostus ennakoivan analytiikan kehittämisessä

Ennakoiva analytiikka tarjoaa erittäin mielenkiintoisen mahdollisuuden sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisessä pääosin reaktiivisesta entistä proaktiivisemmaksi. NHG:lla koemme kriittisen tärkeäksi olla eturintamassa tämän tärkeän alueen edistämisessä!

Lisätietoja:
NHG, Vesa Komssi, konsultointitoiminnasta vastaava johtaja, 050 331 7978
 

*Area Under Curve, joka kertoo ennustusmallin tarkkuutta. 0.5 on täysi sattuman mukainen ennustus, 1=täydellinen tarkkuus. 0.8-0.9 on hyvä ennustustarkkuus.

 

Palvelutarpeiden ennakointi järjestäjän suunnittelutyön apuna

Maakunnan järjestäjän käsikirja ohjeistaa: “Maakunta arvioi asukkaidensa eri palveluiden tarpeet voidakseen niiden pohjalta järjestää palvelut.” Helpommin sanottu kuin tehty. Miten voitaisiin mitata väestön palveluiden tarvetta ja vielä hyödyntäen nykyistä tietopohjaa? Ja miten tätä tietoa voi käyttää järjestäjän työn tukena?

Alkuun on hyvä määritellä, mitä tarkoitetaan palveluiden tarpeella. Käytämme tässä yhteydessä käytettävyyden nimissä palveluiden tarpeen määritelmänä vajetta toimintakyvyssä tai terveydentilassa. Vaje voi olla joko ammattilaisen toteama tai asiakkaan itsensä kokema. Poliittisen päätöksenteon tehtävänä on määritellä, millaisiin tai kuinka suuriin vajeisiin käytettävissä olevilla resursseilla reagoidaan.

Tarve lähtökohtana kannustaa innovoimaan uudenlaisia palveluita

Järjestäjän tehtävänä on huolehtia, että palvelut vastaavat kansalaisten tarpeisiin parhaalla mahdollisella tavalla. Samaan tarpeeseen voidaan vastata monella eri tavalla, esimerkiksi fyysisen ja kognitiivisen toimintakyvyn vajeeseen kotiin vietävillä palveluilla, omaisten aktivoinnilla tai asumispalveluyksiköllä. Palveluiden käyttö kertoo, kuinka palvelujärjestelmä on vastannut tarpeisiin. Se ei kuitenkaan kerro niiden tarkoituksenmukaisuudesta tai määrästä. Tämän vuoksi toteutunutta käyttöä pitäisi käyttää korkeintaan suuntaa-antavana indikaattorina väestön palvelutarpeille. Kun lähdetään liikkeelle palvelutarpeesta nykyisen palvelujärjestelmän sijaan, luodaan edellytykset uusien, kustannusvaikuttavien palvelumuotojen kehittymiselle. Näin voidaan tuottaa parhaat mahdolliset palvelut eri tarpeisiin ja kannustaa tuottajia innovoimaan yhä vaikuttavampia palveluja.

Terveydentilan vajeesta kohti palveluiden tarpeen mittaamista

Tarpeen määrittely vajeeksi toimintakyvyssä tai terveydentilassa vie meidät jo lähemmäksi sen mittaamista ja ennakointia. Vaje terveydentilassa tarkoittaa sairautta, väestötasolla eri sairauksien esiintyvyyttä ja vakavuutta. Sairauksien esiintyvyydestä on Suomessa olemassa kattavat rekisteritiedot. Sairauksista aiheutuvan haitan arvioimiseksi on kehitetty WHO:n DALY-indikaattori (disability-adjusted life years), jossa eri sairauksia painotetaan niiden elämänlaatua vähentävällä vaikutuksella. Esiintyvyyksien pohjalta arvioidut potilasmäärät auttavat arvioimaan perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon palveluiden tarvetta. DALY kuvastaa sairauksista aiheutuvaa kokonaishaittaa ja sillä voidaan kuvata järjestäjän onnistumista sairauksien puhkeamisen ja toisaalta kroonisten sairauksien akutisoitumisen ehkäisyssä.

Vaje toimintakyvyssä voi olla fyysistä, psyykkistä tai sosiaalista. Toimintakyvyn vajeesta ei ole toistaiseksi kansallisella tasolla rekisteriaineistoa, mutta kunnissa on jo pitkään seurattu eri asiakasryhmien, kuten vanhuspalveluasiakkaiden, toimintakykyä erilaisilla mittareilla. Mittareiden käyttö pitäisi laajentaa myös muihin asiakasryhmiin, niiden käyttö pitäisi yhdenmukaistaa maakunnan alueella ja tieto saattaa järjestäjän käyttöön.

Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen vähentää palvelutarpeita

Palvelutarpeen kehittymisen ennakoimiseksi on syytä jaotella tarpeet jatkuviin ja päättyviin tarpeisiin. Jatkuvia tarpeita ei pysty poistamaan, joten esimerkiksi diabeetikkojen määrä tulevaisuudessa muodostuu nykyisistä diabeetikoista, joista pieni osa kuolee vuosittain, ja vuosittain diagnosoitavista uusista potilaista. Sama ajatusmalli pätee esimerkiksi vanhuspalveluiden tai vammaispalveluiden asiakkaisiin. Uusien potilaiden ja asiakkaiden ilmaantumiseen vaikuttavista tekijöistä on paljon tutkittua tietoa, esimerkiksi monien kansansairauksien riskitekijät tunnetaan. Myös muutokset ikärakenteessa vaikuttavat palvelutarpeen muutokseen monissa eri palveluissa.

Päättyvät tarpeet puolestaan ovat jossain määrin satunnaisia, kuten tapaturmat, infektiot ja muut parannettavissa olevat sairaudet. Suuressa väestöpohjassa näiden esiintyvyys on melko tasaista, mikä näkyy esimerkiksi keskussairaaloiden päivystysten käyntimäärän tasaisuutena vuositasolla mitattaessa. Päättyvien tarpeiden esiintymisessä ikä on keskeinen vaikuttava tekijä, joten ikärakenteen muutokset vaikuttavat myös muutokseen palvelutarpeessa.

Järjestäjän ei kuitenkaan tarvitse tyytyä reagoimaan palvelutarpeeseen tai varautumaan tulevaan. Palvelutarpeisiin voi – ja pitääkin – pyrkiä vaikuttamaan. Kansansairauksien esiintyvyyttä voidaan pienentää kannustamalla asukkaita elämäntapamuutoksiin. Ikäihmisten toimintakyvyn tukeminen puolestaan vähentää vanhuspalveluiden tarvetta. Jatkuvan palvelutarpeen määrää voidaan vähentää ylläpitämällä hoitotasapainoa ja toimintakykyä mahdollisimman hyvin. Vaikka osa palvelutarpeesta on sellaista, johon on vaikea vaikuttaa, kuten geneettisten tai autoimmuunisairauksien esiintyvyys, onnettomuudet ja infektiot, suurimmat kustannukset kertyvät palvelutarpeista, joihin voidaan vaikuttaa.

Tavoitteiden saavuttaminen mitattavan tiedon avulla

Mitä järjestäjän pitäisi tehdä? Ensimmäinen tehtävä on kirkastaa ja konkretisoida väestön hyvinvointiin ja palvelutarpeen tyydyttämiseen liittyvät tavoitteet. Tämän jälkeen yksi keskeisistä asioista on määrittää mittaristoviitekehys, joka mahdollistaa tavoitteiden seuraamisen ja porautumisen muutosten taustalla oleviin ilmiöihin. Viitekehyksen tehtävänä on palvella maakunnan päätöksentekoa ja palvelutuotannon ohjaamista sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä. Nykyisin saatavilla olevalla tiedolla on mahdollista rakentaa viitekehykseen melko hyvä mittaristo, kunhan tiedot saadaan yhdistettyä kaikkien alueen eri toimijoiden tietojärjestelmistä. Mittaristoa kannattaa pilotoida, sillä konkreettisten lukujen näkeminen auttaa hahmottamaan, mistä tiedosta on hyötyä ja mistä ei. Pidemmällä aikavälillä tietopohjaa on suotavaa laajentaa riskitietoja ja eri asiakasryhmistä kerättävää toimintakykytietoa lisäämällä – sekä asiantuntijan että asiakkaan itsensä raportoimana.

Lisätietoja:
NHG, Riikka-Leena Leskelä, Tutkimusjohtaja, 050 4100 737

 

Valinnanvapaus luo uudenlaisen kilpailutilanteen ja muuttaa kriittisiä menestystekijöitä

Suomen julkisesti rahoitettujen sote-palvelujen noin 19 miljardin euron palvelumarkkinasta yli 80 % (n. 16 mrd. €) tuotetaan julkisten palveluntuottajien toimesta. Loput n. 3 mrd. € tuotetaan kilpailluilla markkinoilla kilpailuttamalla, puitesopimusmallilla hankittuna sekä suoraostoina tai palvelusetelillä.

Tällä hetkellä yleisin tapa luoda kilpailua on kilpailuttaa palveluntarjoajat ja asettaa halutut kriteerit, joka nykymalleissa on pääosin hinta: kuka tarjoaa edullisimman? Näin saadaan palvelun hintataso yleensä julkista tuotantokustannusta edullisemmaksi. Kilpailukyky perustuu ensisijaisesti kustannustehokkuuteen. Laatuvaatimukset ovat myös tiukkoja, mutta ne ovat luonteeltaan ”minimivaatimuksia” eli niiden tulee olla kaikilla kunnossa. Sopimusrikkomukset voivat johtaa palveluntarjoajan vaihtamiseen tai viimekädessä lupa tuottaa palveluja voidaan ottaa pois.

Sote muuttaa kriittisiä menestystekijöistä

Sote-uudistuksen yhteydessä julkisesti tuotettua markkinaa pyritään avaamaan kilpailulle uusien mekanismien kautta: suora valinnanvapaus, henkilökohtainen budjetti ja asiakasseteli. Tämä tuo uuden kilpailutekijän palveluntuottajille: asiakas valitsee palveluntarjoajan.

Suora valinnanvapaus tulee sisältämään todennäköisimmin perusterveydenhuollon palvelut sote-keskuksissa sekä erillisenä valinnanvapautena suun terveydenhuollon. Kummankin markkinan rahoitus tullaan toteuttamaan pääosin kapitaation kautta, jossa palveluntarjoajat saavat kiinteän vuosimaksun kustakin asiakkaaksi listautuneesta henkilöstä. Kustannuskilpailukyky on siis jatkossakin tärkeä menestystekijä, mutta se ei ratkaise peliä.

Samaan aikaan parempi ymmärrys asiakkaista, asiakaskokemus ja -tyytyväisyys nousevat merkittäviksi menestystekijöiksi. Palvelujen saatavuus (asiakas valitsee sen, missä palvelua saa riittävän nopeasti) ja asiakaspalvelun taso (asiointi on miellyttävää) vaikuttavat, minkä palveluntarjoajan asiakas valitsee ja pysyykö hän asiakkaana. Myös kokemus saadusta palvelusta ja sen laadusta vaikuttaa asiakastyytyväisyyteen. Ymmärrys asiakkaiden tarpeista ja palvelukäytöstä on keskeistä sellaisen toimintamallin luomiseksi, joka on samalla kustannustehokas ja tyydyttää asiakkaan tarpeet. Laatumielikuvat rakentuvat henkilökohtaisten kokemusten ja omien tarpeiden lisäksi myös markkinoinnin avulla.

Tuottajien palkitsemismalli määrittää toimintamallin valinnanvapausmarkkinassa, jossa menestyäkseen tuottajien tulee ratkaista viisi keskeistä kysymystä

Kilpailukykyisen sote-keskuksen luomiseksi ja kilpailussa menestymiseksi palveluntuottajien tulee määrittää ja ratkaista viisi keskeistä asiaa:

1)  Mikä on yksiköiden palvelutarjoama ja miten se vastaa eri asiakassegmenttien tarpeisiin?
2) Minkä kokoisia yksiköt ovat ja millaisilla henkilöstörakenteilla ja toimintamalleilla ne toimivat?
3)  Missä yksiköt sijaitsevat ja mitä muita palvelukanavia käytetään (esim. mobiili ja digipalvelut)?
4)  Millaiseksi asiakaskokemus suunnitellaan?
5)  Miten laatua, asiakaskokemusta ja vaikuttavuutta mitataan?

Palvelutasovaatimus ja kapitaation hinnoittelumalli tulevat määrittämään, mitä palveluja sote-keskuksessa tarjotaan ja mitä ei. Muutos esimerkiksi nykyisten terveyskeskusten tai työterveyshuollon palveluvalikoimaan on merkittävä. Yksittäisen sote-keskuksen asiakkaiden palvelukäyttö riippuu merkittävästi siitä, minkälaiseen asiakassegmenttiin sen asiakkaat kuuluvat. Nämä vaikuttavat yksiköiden kokoon, henkilöstörakenteeseen ja -määrään sekä toimintamalleihin. Myös johtamismalli ja -käytännöt on suunniteltava tehokkaan toiminnan takaamiseksi ja seuraamiseksi.

Teknologialla pystytään korvaamaan monia mekaanisia toimenpiteitä ja ennakoimaan palvelutarpeen kehittymistä. Digitaaliset ratkaisut täydentävät palveluvalikoimaa ja mahdollistavat uusia palveluiden toteutusmuotoja. Esimerkkejä näistä ovat muun muassa etäseuranta, etädiagnostiikka, sähköinen asiointi, etäkonsultointi sekä palveluiden tuottaminen videoyhteyden välityksellä.

Yksiköiden sijainti on keskeinen tekijä asiakkaiden saamiseksi. Siirtymäajan jälkeen asiakkaat jaetaan lähimmälle keskukselle. Tämän vuoksi ymmärrys siitä, missä asiakassegmenteissä passiivinen listautuminen on yleisintä ja missä nämä ihmiset asuvat, on erittäin tärkeää asiakkaiden saamiseksi.

Jotta aktiivisesti valitsevat saataisiin asiakkaiksi ja jo olemassa olevat saataisiin pidettyä, ovat palvelujen saatavuus ja miellyttävä palvelukokemus kriittisiä. Kapitaatiomaksujen vuoksi fyysisen keskuksen lisäksi muiden palvelukanavien tarjoaminen on tärkeää siten, että asiakaskokemus ei vaarannu.

Laadun, asiakaskokemuksen ja vaikuttavuuden mittaaminen toiminnan jatkuvan kehittymisen takaamiseksi on tärkeitä erottautumistekijöitä ja johtamisen työkaluja, joiden merkitys korostuu kilpailun kiristyessä ja asiakkaiden valinnanvapauden kasvaessa.

NHG:llä pitkä kokemus kilpailukyvyn kehittämisen tukemisesta

Sekä yritykset että erityisesti julkiset palveluntuottajat ovat merkittävän haasteen edessä: yritykset kohtaavat uudenlaisen toimintaympäristön, jossa menestyy eri keinoin kuin nykyisillä markkinoilla. Julkisilla organisaatioilla on edessään kokonaan uusi kilpailutilanne, jossa on vaarana, että suuri osa avautuvasta markkinasta päätyy yritysten tuottamaksi. Uusien lakiluonnosten suoma siirtymäaika valinnanvapauden käyttöönotolle antaa nykyisille toimijoille lisää aikaa valmistautua, mutta markkinoilla menestymiseksi ei poista vaatimusta parantaa kilpailukykyä.

NHG on vuodesta 2004 alkaen tukenut lukuisia yrityksiä ja julkisia organisaatioita kilpailukyvyn kehittämisessä. NHG:n luoman kilpailukyvyn kehittämisen metodologian avulla autamme asiakkaitamme tunnistamaan organisaationsa tärkeimmät kehityskohdat ja luomaan konkreettisen toimintasuunnitelman kilpailukyvyn vahvistamiseksi. Toimintasuunnitelman käyttöönottamisen tuki ja tarvittavien työkalujen rakentaminen organisaation käyttöön ovat tärkeitä osa-alueita asiakkaan menestyksen tukemisessa.

Lisätietoa:
NHG, Petri Heikkilä, Johtaja, 040 515 4155

 

Maakunnan taloustiedot yhteen vertailukelpoisesti

Maakunnan järjestäjän tehtävän toteutus vaatii yhtenäistä, riittävän tarkkaa tietopohjaa alueen sote-palveluiden kokonaisuudesta. Palveluvalikko ja palveluverkko tulee pohjata todelliseen tietoon ja sen pohjalta tehtävään analyysiin. Tähän tarpeeseen olemme kehittäneet Numerus-ratkaisun.

Haasteena hajanaisen tiedon yhdistäminen

Sote-uudistus tuo haasteita koko aluetta koskevan tiedon kokoamiseen. Alueellisen budjetin rakentaminen ja toiminnan suunnittelu on vaikeaa erityisesti niissä maakunnissa, joissa palvelujen järjestämisvastuu on nykyisellään jakautunut suurelle määrälle toimijoita. Tietojärjestelmien yhtenäistäminen ja tietovarastoratkaisujen käyttöönotto koko alueella ei välttämättä ole näköpiirissä ennen maakunnan perustamista. Sen jälkeenkin saattaa kestää pitkään ennen kuin tämä yhtenäistämistyö tuottaa halutun tuloksen. Akuutti haaste tällä hetkellä useissa maakunnissa on se, miten saatetaan yhteen tieto eri kunnissa ja kuntayhtymissä tuotetuista palveluista hajanaisesta järjestelmäkentästä huolimatta. Näkemys alueella tiettyihin palveluihin suunnatuista voimavaroista ja eroista maakunnan sisällä, sekä yhdenmukaisesti lasketun budjetin rakentaminen ovat kuitenkin edellytykset järjestäjän roolin haltuunottoon.

Talouden suunnittelu on hyvä käynnistää muodostamalla näkemys maakunnan kokonaisbudjetista. Ensimmäinen askel on koota tiedot yhteen, yhdenmukaistaa laskentakäytännöt ja simuloida maakunnan budjetti kunnittain. Tämä vaaditaan, jotta päästään kokoamaan maakunnan nykytila suunnittelutyön pohjaksi. Tieto tulee olla myös koostettuna sillä tarkkuudella, että voidaan analysoida esim. oman tuotannon, ostopalvelujen tai esim. henkilöstökulujen osuutta kokonaisuudesta. Kuntamaiseman Numerus-ratkaisu tukee juuri tätä laskentaa.

Järjestelmien yhtenäistämisellä aitoon tiedolla johtamiseen

Talouden analysointia varten tietojen yhteen kokoaminen ei riitä, sillä kuntien ja nykyisten kuntayhtymien erilaiset tavat organisoida palveluita ja yhtenäisen vertailukehikon puute tekevät alueen sisäisen vertailun ja toiminnan suunnittelun vaikeaksi. Ratkaisuna on koota tiedot yhtenäisen palvelurakenteen mukaisesti. Tällainen kehikko on esim. Sitran ja STM:n esittämä sote-tietopakettirakenne, joka tulee olemaan yhtenäinen myös maakuntien palveluluokittelua koskevan JHS-suosituksen kanssa.

Yhtenäinen palvelurakenne mahdollistaa palvelutuotannon vertailun alueen sisällä ja historiatiedon keräämisen maakuntia edeltävältä ajalta. Organisaatiorakenteen muuttuessa palvelukohtainen raportointi tuottaa yhdenmukaista tietoa ajalta ennen ja jälkeen muutoksen. Tiedon koostamisessa voidaan edetä myös vaiheittain: tiedot voidaan koostaa ensin karkeammalla tasolla ja lisätä tarkkuutta suunnittelun edetessä. Yhtenäinen palvelurakenne voi kuitenkin olla myös jokin muu, esim. maakunnan oma, jolloin tarkempikin tuotteistus on mahdollinen.

Toiminnallisen tiedon osalta järjestelmäkartta on vielä taloustietoja hajanaisempi. Näiden osalta vaaditaan ensi vaiheessa suunnitelma tiedolla johtamisen kehittämiseen: miten tiedon kirjaamisen laatu toteutuu, millä aikataululla edetään järjestelmien yhtenäistämisessä, miten ratkaistaan alueellinen tietovarasto, jolla kustannus- ja asiakastiedon yhdistäminen mahdollistuu. Vasta näiden askeleiden myötä voidaan päästä aitoon tiedolla johtamiseen laadun ja vaikuttavuuden mittaristoineen.

Numerus-ratkaisulla tiedot yhteen ja yhdenmukaisiksi

Kuntamaiseman Numerus-ratkaisulla on koottu usean maakunnan taloustiedot ja toiminnan keskeiset tunnusluvut hajanaisista järjestelmistä yhteen ja laskenta on toteutettu yhdenmukaisesti. Ratkaisu voidaan toteuttaa nykyisiin lähdejärjestelmiin, vaikka niiden yhtenäistämistä ei vielä ole tehty. Tietojen kokoamisen lisäksi ne voidaan raportoida yhtenäiseen palvelurakenteeseen. Esim. Soitessa Keski-Pohjanmaalla talouden ja toiminnan tiedot koostettiin kahdelta vuodelta ennen maakunnan laajuisen kuntayhtymän perustamista vuoden 2017 alussa. Vuoden 2017 aikana Numerus on ollut pääsääntöinen ratkaisu Soiten peruspalvelujen jäsenkuntalaskutukselle, ja toimii tällä hetkellä yhtenä Soiten talouden ja toiminnan tiedot yhdistävänä järjestelmänä.

Numerus vastaa järjestäjän tarpeisiin tuottamalla kokonaisnäkymän maakunnan palveluihin. Se tarjoaa myös olennaisen toiminnan ohjaamiseen vaadittavan tiedon aina maakuntien välisestä vertailusta valinnanvapauden tuottajakohtaiseen raportointiin. Tiedon määrä maakunnassa moninkertaistuu, ja avain järjestäjän roolissa onnistumiseen on tämän tiedon haltuunotossa. NHG ja Kuntamaisema ovat kokeneita ja asiantuntevia kumppaneita niin tiedolla johtamisen ratkaisujen toteutuksessa kuin tietosisältöjen määrittelyssä ja tiedon analysoinnissa päätöksenteon tueksi.

Lisätietoja:
Kuntamaisema, Laura Käsmä, Johtaja, maakuntien tietojohtamisen ratkaisut, 040 5851 011