Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä, Kalajoen kaupunki, Peruspalvelukuntayhtymä Kallio, ja Mediverkko Hoivapalvelut Oy: kotihoito 2020 – 10 askeleen ohjelma kotihoitoon

Kotihoito 2020 –projektissa luotiin koko kotihoidon tavoitekentän kattava 10 askeleen ohjelma kotihoidon kehittämiseen. Ohjelman avulla mikä tahansa kunta voi nostaa kotihoitonsa tasolle, joka vastaa uuden vuosikymmenen haasteisiin.  Jatkuvan kehityksen 10 askeleen ohjelma koostuu selkeistä askeleista, jotka kunnan tulee toteuttaa nostaakseen kotihoidon tuottavuutta ja vaikuttavuutta. Ohjelman avulla luodaan ikääntyville edellytykset asua entistä pidempään kotona nykyistä pienimmillä kokonaisresursseilla. Lisäksi ohjelma auttaa kuntaa fokusoimaan panoksensa niihin kehityskohtiin, joiden merkitys kotihoidon kokonaisvaltaiseen suorituskykyyn on suurin.

Projektissa analysoitiin kattavasti kolmen kotihoitoyksikön tuottavuutta, laatua ja vaikuttavuutta ja määriteltiin tärkeimmät toiminnalliset kehityskohdat kasvavaan kysyntään vastaamiseksi. Projektin tuloksena syntyi useampia toiminnallisia ja organisatorisia ratkaisuja kotihoidon tuottavuuden (Kallio) ja vaikuttavuuden (Ylä-Savo ja Kalajoki) kehittämiseksi. Kotihoito 2020 -projektissa implementoidut ratkaisut perustuivat NHG:n muihin kotihoitoyksiköihin suunnittelemiin ja testamiin toimintamalleihin ja hyviin käytäntöihin. NHG oli mukana paitsi ratkaisujen suunnittelussa myös ratkaisujen jalkauttamisessa ja  saavutettujen tuloksien arvioinnissa.

Ylä-Savon SOTEssa luotiin keskitetty neuvonta- ja asiakasohjausyksikkö (OHJURI) ja kehitettiin kotikuntoutusta ja kotiin tuotavia lääkäripalveluita. Yhden luukun -periaatteella toimivan OHJURIn tehtäviin kuuluvat palvelutarpeen selvittäminen, asiakkaan tarpeiden mukaisten palvelujen järjestäminen sekä hyvinvointia, terveyttä, toimintakykyä ja itsenäistä suoriutumista tukevien palvelujen yhteensovittaminen ja koordinointi koko asiakkuuden ajaksi. Yksityisten ja kolmannen sektorin toimijoiden palveluiden kartoittaminen asiakasohjauksen tueksi mahdollisti myös itse maksettavien palveluiden hyödyntämisen osana asiakkaan palvelukokonaisuutta.

Asiakkaiden hoito- ja palvelutarpeen arvioinnin siirtäminen kotihoidosta OHJURIIN johti muun muassa uusien kotihoidon asiakkaiden määrän laskemiseen 7 % samalla kun asiakkaiden tasavertaisuus palvelutarpeen arvioinnissa parani. Esimiehet ja hoitajat kokivat myös kotihoidon toiminnan ja henkilöstön roolien selkeytyneen. Esimiehet pystyvät nyt aikaisempaa paremmin keskittymään johtamiseen ja hoitajat palvelujen tuottamiseen. Muita tuloksia oli kotihoidon asiakkaiden päivystys- ja vastaanottokäyntien väheneminen. Iisalmen pilottialueella kotihoidon asiakkaiden päivystyksen käyntimäärän lasku näkyi erityisesti oman erikoissairaanhoidon päivystyskäyntien (-48,7 %) ja Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin päivystyskäyntien (-39,9 %) lukumäärissä, mutta käyntien määrä väheni myös terveyskeskuspäivystyksen osalta. Kotihoidon lääkäripalvelun pilottialueella vastaanottokäynnit vähenivät 17 %.

Kalajoella luotiin keskitetty matalan kynnyksen neuvontapiste VERKKO. Sen tehtäviin kuuluvat neuvonta ja ohjaus, palvelutarpeen selvittäminen, palvelusuunnitelman laatiminen ja  palvelujen myöntäminen ja järjestäminen tiettyjen tukipalvelujen osalta uusille asiakkaille. Tukipalvelujen myöntämisen koettiin nopeutuneen ja tasalaatuistuneen. Myös asiakkaat arvostivat neuvontapistettä, jossa “huolenaiheille oli aikaa” ja “käynnillä tai soitolla ratkesi monta kysymystä”. Lisäksi Kalajoen kotihoitoon jalkautettiin ‘tavoitteellinen toimintamalli’, jonka avulla edistetään kotihoidon palvelujen tavoitteellisuutta ja asiakaslähtöisyyttä. Toimintamallin avulla varmistetaan, että asiakasta kuunnellaan, hänen voimavarojaan hyödynnetään ja kaikille palveluille pyritään saavuttamaan asiakkaan ja hänen omaisensa kanssa asetettuja konkreettisia tavoitteita. Hankkeen puitteissa selkeytetty kotiutusprosessi auttoi vähentämään säännöllisen kotihoidon asiakkaiden muiden palveluiden käyttöä. Kehitystyön tuloksena päivystyskäyntien määrä laski 11 %. Myös raskaimpiin palvelumuotoihin siirtyvien asiakkaiden määrä laski.

Peruspalvelukuntayhtymä Kalliossa kehitettiin kotihoidon johtamista ja toiminnanohjausta esimerkiksi  luomalla mallia kotihoidon asiakastarpeen ja hoitajaresurssien yhteensovittamiseen. Mallin avulla turvataan henkilöstön riittävyyttä varmistamalla, että oikea määrä hoitajia on oikeassa paikassa oikeaan aikaan.  Aikaisemmin kotihoidon tiimeissä varauduttiin kiireisimpiin päiviin paikallisella työvoimapuskurilla. Kun asiakastarve vaihtelee merkittävästi päivästä toiseen, asiakastarve  ja hoitajamäärä eivät kohtaa. Tämä perinteinen malli sitoo hoitajia väärään paikaan väärään aikaan. Kalliossa siirryttiin tarvepohjaiseen resursointiin ja käyntilistasuunnitteluun. Työvoimapuskuri keskitettiin yhteiseen resurssipooliin, josta hoitajia kohdennetaan tiimeihin päivän todellisen asiakastarpeen perusteella. Tavoitteena oli paitsi nykyresurssien parempi hyödyntäminen ja sijaisista luopuminen myös hoitajien vuorokohtaisten kuormituserojen tasaaminen kiireen vähentämiseksi ja palvelun laadun turvaamiseksi. Enää ei ole kiireellisiä tai kiireettömiä päiviä.

Yksittäisten hoitajien työmäärä pysyy tasaisena asiakastarpeen vaihtelusta riippumatta, kun hoitajien määrä säädellään asiakastarpeen mukaan resurssipoolin työvoiman avulla. Jo alustavien tuloksien mukaan Kallion kotihoidon tuottavuus parani 4 % lyhyellä aikavälillä samalla kun lyhytaikaisten sijaisten tarve väheni kolmanneksella. Tätä pidetään tärkeänä, sillä sijaisten käyttö heikentää palvelun laatua samalla, kun se lisää asiakkaiden hoitajien vaihtuvuutta ja kotihoidon kustannuksia. Johdon arvion mukaan merkittävimmät parannukset ovat odotettavissa vuoden 2014 niiden juurruttua osaksi toimintakulttuuria. Kalliossa suunniteltiin myös kannustinpalkkiomallia kotihoidon henkilöstölle. Mallia on tavoitteena ottaa käyttöön vuoden 2014 aikana.

Hankkeessa pilotoitiin uutta innovaatiomoottori konseptia, jossa yksityinen palveluntuottaja (Mediverkko Hoivapalvelut Oy) otti vastuun tietyn alueen palvelutuotannosta ja tukee julkista toimijaa uusien toimintamallien pilotoinnissa ja jalkautuksessa. Yksityinen palveluntuottaja pystyy joustavammin ja nopeammalla aikataululla pilotoimaan uusia ratkaisuja ja tukemaan siten julkista palvelutuottajaa (tässä tapauksessa Kallion kotihoitoa) uusien toimintamallien suunnittelussa ja käyttöönotossa.

Projektin lopputulokset julkaistiin raportissa KH2020: 10 askeleen ohjelma kotihoitoon